keskiviikko 3. joulukuuta 2008
Pikkusiskon kuvausprojekti koulussa, olimme auttavana kätenä. Yksin isojen lamppujen, salamoiden ja taustakankaiden kanssa on hankalaa.
Mieli kaihoilee kouluun, kai. Eniten kaipaan yhteishenkeä ja uusien tuttavuuksien tekemistä, uuden oppimista ja innostumista, kun saa vanhoihin juttuihin uusia ulottuvuuksia. Olenkin tehnyt ison päätöksen, haen kevään yhteishaussa kouluun, jossa saan taas tehdä käsillä.
Sain eilen illalla päätökseen Guy de Maupassantin kirjan Elämän tarina (Un vie). Hän on kirjoittanut kirjan 1883. Silti löydän hänen kirjoituksestaan hämmästyttävän samanlaisia tunteita, joita itsekin olen tuntenut. Suosittelen lukemaan, aion itsekin tutustua hänen muuhun tuotantoonsa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti