tiistai 28. kesäkuuta 2011




Aurinkoa, itikoita ja yhdessäoloa.

Mies leikkasi partansa. Minua rupesi ujostuttamaan.

***

Sun, mosquitos and time together with K.

K. cut off his beard. It´s like when we met for the first time.

14 kommenttia:

Ilona kirjoitti...

Voi, alakuva on niin viehättävä.

Kesäneitonen.

Mirva kirjoitti...

Ihanat kuvat! Aivan upea tuo alimmainen (oma?)kuva. Toivottavasti minunkin mies on leikannut partansa kun menen kotiin. Veljen sopisi leikata myös, mutta siitä ei saa enää edes puhua! (En erityisemmin pidä parrakkaista miehistä, lapsi näyttää perineen tämänkin taipumukseni.)

SARI kirjoitti...

Oi, kun oot nätti !

minja kirjoitti...

Voi mitkä kesäfiiliskuvat <3

Muakin rupeaa ujostuttamaan jos mies leikkaa partansa. Ja naurattamaan, se karvattomuus kun ei sovi ollenkaan.

akissfromthepast kirjoitti...

täällä olikin mukava blogi! tykkään tosi paljon tuosta blogiotsikosta ja siitä miten se on toteutettu.

Anna kirjoitti...

The first one is so pretty, is like the time stopped while the flower grows!

Anjuska kirjoitti...

hih :) täälläkin asuu yksi satunnaisti parrakas mies, jolle vaivihkaa jätän lehtiä auki parranajokonemainosten kohdalta... Kylässä kävi viime viikolla työkaveri, jonka parta on TOSI pitkä, pidempi kun minun aika pitkät hiukset.

Niin, ja alakuvasta tykkäsin minäkin.

Malla kirjoitti...

Ihanat, ihanat kuvat! Oletpa suloinen kukkaisneito :)

Sofia kirjoitti...

Kauniita kuvia, erityisesti tuo keskimmäinen.

Kirjailijatar kirjoitti...

Minulla käy sama homma, kun mies joskus leikkaa partansa. Se on kuin toinen ihminen, jota en tunne.

Ihanat kuvat!

jori kirjoitti...

Ihania kuvia jälleen kerran =)

Jenna kirjoitti...

kuulostaa kesältä! oli kiva kuulla sinulta ja nähdä että kirjoitat taas kerran postauksia tänne, niistä tykkään niin paljon! toivon että kesäs on hyvin menossa, ainakin näyttää siltä. :-)

Solen kirjoitti...

Ilona, kiitos. Tunsin itseni aivan prinsessaksi :)

Mirva, omakuva joo, kukkakruunu oli pakko ikuistaa.
Minä olen oppinut pitämään (parrakkaista miehistä). Mieheni tuntuu turvalliselta parran kanssa.

SARI, kiitos kaunis! Juhannusprinsessa :)

minja, sitä on niin tottunut karvaiseen mieheen, ettei oikein tiedä miten päin sitä olisi karvattoman version kanssa. Mutta nopeasti sileään leukaankin tottuu.(Ja sänki kasvaa nopsaan takaisin :))

akissfromthepast, voi kiitos, kehuja on aina mukava saada :)

Anna, thank you for your kind words!

Solen kirjoitti...

Anjuska, hih, hienovaraista vihjailua :) Minä olen oppinut pitämään miehen parrasta.
Tunnen miehen, joka pitää partaansa letillä, se on aika asenne parta :)

Malla, kiitos :) Tein kukkakruunun anopin pihan kukista, siitä tuli ihanan runsas.

Sofia, kiitos sanoistasi!

Kirjailijatar, eikö ole hassu tunne, kun ekan kerran pitkään aikaan näkee taas miehen ilman partaa. Ihan rupeaa ujostelemaan :) Mutta nopsaan siihenkin tottuu ja mies tuntuu pian jo omalta.

jori, kiitos!

Jenna, vihdoin ja viimein sain taas itseni koneen ääreen. Parasta täällä blogimaailmassa on muut bloggaajat ehdottomasti!

Kesä menee hyvin vaikka hieman liian lujaa. Yritettän silti nauttia siitä.