Pohdin pitäisikö minun avata jotenkin poissaoloani... Ei siinä mitään ihmeellistä ollut; inspiraatiokato, blogiväsymys, tunne velvollisuudesta ja rutiinista. Siinä se. 

Kai se kaksi vuotta piti olla täältä pois, että pääsi yli siitä löllöstä harmaasta olosta. Nyt pikkuhiljaa aloittelen, en aseta itselleni paineita, en bloggaa jos ei tunnu siltä. Katsotaan mihin tämä johtaa.

***

Was thinking should I explain my absence... Nothing dramatic; lost of inspiration, got tired of blogging, had a sense of obligation and routine. That´s about it. 

It took me two years to get over it. Now I´m taking babysteps ahead and blog only if I feel like it.

Let´s see where this leads.