En ole suuri kaalin ystävä. En ole ikinä pitänyt siitä missään muodossa. Rohkaisin kuitenkin mieleni ja ostin punakaalin. Laitoin sen uuniin perunoiden, valkosipulin ja tomaatti-vuohenjuustokerman kera ja yllätys yllätys, se oli oikein makoisaa! Ensin itse kaali ei maistunut juuri perunaa oudommalta, sitten pikkuhiljaa makunystyröihini hiipi hillitty, outo mutta kiintoisa maku. Nyt uudelleen lämmitettynä kaalipatani on niin herkullista, että alan suurella vimmalla etsimään lisää kaaliohjeita, mistä olen jäänyt paitsi kaikki nämä vuoden.
Sillä välin kun kaalimuhennokseni paistui, työskentelin ja sain aikaiseksi muutaman tussityön. Tulppanityö on vanhempi, ajalta kun oli paljon tulppaaneja. Kaikki kukat olivat ehtineet lakastua, enkä raaskinut heittää niitä roskiin. Sain ne onneksi ikuistettua sitten näin.
4 kommenttia:
Kissa niin rentona että... Anteeksi, jumitan taas kissakuvaan, vaikka paljon muutakin ihasteltaa on. Kaunista taidetta!
Kauniita piirustuksia! Kaali ei ole minunkaan suosikkini, vaan reseptisi kuulosti herkulliselta, alkoi tehdä mieli kaalikauppaan :-)
Ilona, ei se mitään, kissoja on mukava katsella ja ihmetellä :)
Elina, kiitos. Suosittelen, minä ainakin ihastuin.
Kuulostaa tosi herkulliselta, pidän mielessä, haluan kokeilla samaa. En myöskään ole mikään kaalin ystävä, mutta aina voi yrittää opetella uutta :)
Ihania piirustuksia!
Lähetä kommentti