Vaaleanpunaista

En tiennyt, että tuomen kukat muuttuvat ajan kanssa vaaleanpunaisiksi. Raparperi on vaaleanpunaista. Tämä päivä on aivan vaaleanpunainen. Aurinko paistaa ja tänään on ensimmäinen lomapäivä.

***

Flowers are turning light pink. Rhubarbs are pink. This day is pink. It´s my first day of summer.

Bonsoir!

Opettelen, apprende, ranskaa ja paistan lettuja. Huomenna, demain, lähden kaupunkiin, citéen.

Miten sanotaan minä opettelen?

Perjantaina mummo lähtee eestiin. Minä en lähde minnekään, mietin vain mummoa eestissä. Siellä se menee bussissa muiden rohkeiden mummojen kanssa ja parrakas mies ajaa. Se juo kahvia samaan aikaan ja on iloinen. Sen puhelimessa on pitkä antenni. Mummolla on mukana teetä termasissa, kahvin juonnin se on lopettanut. Muilla mummoilla on kahvia ja maitoa pilttipurkissa. Mandariinit myös. Minun mummolla on raamattu aina laukussa. Se on vaaleanruskea ja nahkainen. Siinä on joskus ollut kullatut sivut. Enää näkyy vain häivähdys.

Isä sanoi, että ei ole eläessään nukkunut paremmin kuin eestissä. Siellä se nukkui kerrossängyssä. Minä en muista kuinka nukuin eestissä. Muistan syöneeni sitruunalakuja, menneeni ratikalla talojen ohi, jotka kuiskivat salaisuuksiaan minun mieleeni. Muistan ison puiston, jonka jokaisessa puussa, ruohonkorressa, kivessä historia huusi ja minä vain olin. Olin ja ajattelin elämätöntä elämääni ja toisen elämää, joka jo oli eletty. Rakennusta, jonka seiniltä kuvat supisivat keskenään meidän kulkiessa niiden välistä. Olin eksyksissä, vaikka tiesin missä olin.

Nyt aika on uusi. Kuulen ajatukseni jo paremmin. Historia ei enää huuda, se vain kuiskii ja puhaltelee korvaan suloisia asioita. Ennen se kertoi vain pahoja. Uudessa ajassa olen enemmän täällä. Tiedän missä olen. Ja se tuntuu hyvältä.

matka jatkuu eteenpäin

Se viikonloppu oli rankka, mukava, surullinen, iloinen, uusi, kokemus, pettymys, koetteleva, innostava. Nyt aloitan uuden viikon, viimeisen ennen kesää ja raadan kuin hullu, niin ei tarvitse kesällä. Toivon uusia aurinkoisia päiviä, hetkiä ihmisten seurassa, retkiä ja huolettomuutta. Näihin tunnelmiin toistaiseksi.

***

Mussukat on taas vauhdissa.

Tässä olen minä

Tässä on palanen minua. Ulkonäköä, ajattelumaailmaa, mistä pidän, mitä asioita pidän kauniina ja mitä arvostan.

***

Minulla on vihreät silmät ja ruskea kihara tukka, niin kuin isälläkin. Pyöreä nenä ja pisamia, niin kuin äidillläni. Pitkät jalat, niin kuin enoillani. Täyteläiset huulet, niin kuin tädilläni. Ailahteleva mielenlaatu, niin kuin mummollani. Herkkä, niin kuin siskoni. Pohdiskeleva, eläintenystävä, kiltti, ujo, pitkät sormet, tunnollinen, niin kuin isäni. Huomaan saaneeni enemmän isältä kuin äidiltä. Äidin perintöä huomaan enemmän luonteessani kuin ulkönäössä. Joitain pieniä piirteitä, kuten ihon nuuhkiminen, olen huomannut tulleen enoltani. Sattumalta kerran näin hänen nuuhkivan käsivarttansa ja tunnistin siinä itseni.

***

Tässä on palanen minua.

Haluatteko jakaa palasen teitä?

Juhlapäivänä

Mangojuustokakku, suklaakakku, marenkiherkkua, kuplivat juomat, ystävät ja rakkaat, paketit, ilmapallot, kukat, kesän ensimmäinen rankkasade, korkokengät, jännitys, ilo, kissat. Niistä oli synttärit tehty. Nautin joka hetkestä. Onnea sisko ja äiti!

Nämä viimeiset viikot ennen kesää tuntuvat aina olevan kiirettä täynnä, tekemättömiä töitä, juhlia, sovittuja tapaamisia, ehkä stressiäkin. Monta asiaa on vielä tekemättä, moni asia on vielä ajatuksen tasolla, vaikka ennen tätä kuuta pitäisi olla valmista. Kaikkea en ehdi, en jaksa, silloin pitää osata höllätä ja tajuta omat voimavaransa. Siitä tiedän, että olen liian väsynyt kun alan näkemään sivusilmähahmoja. Niitä vilahtaa aina siellä täällä, silmäkulmasta, melkein huomaamatta. Mutta ne ovat vain väsyneen mielen tepposia. Tänään oli sellainen päivä, näin kissoja joka kulmalla, yhdeksän tunnin ahkeran työnteon ja huonojen unien jälkeen. Onneksi sentään on näin raikas, kaunis morsiankeli. Linnunmaitoa.

***

Mussukoilla on uutisia.

En malta olla täällä, sisällä. Lähden metsään. Palaan illalla.

Solen

Väsyneen illan ruoka

Papudippi.

Kuutio yksi sipuli ja valkosipulinkynsi, kuullota niitä oliiviöljyssä, kunnes ne ovat läpikuultavia ja pehmeitä. Kaada joukkoon yksi purkki paseerattua tomaattia, teelusikallinen hunajaa, loraus balsamicoa, suolaa ja pippuria ja tuoretta basilikaa, jos on. Huuhtele käyttövalmiit pavut ja heitä ne kastikkeen joukkoon. Rouskuttele nachojen kanssa tai olen myös nauttinut kastiketta hapankorpun seuralaisena.

Tähän on aina ainekset kaapissa ja tämä on nopea laiskan ja väsyneen illan pelastus.

Ol´luettu

Niin tapasi aina siskoni pienenä sanoa, kun kirja oli päästy loppuun. Sen pituinen se ja ol´luettu. Nyt voin minäkin sanoa niin, monta kirjaa sivua sanaa myöhemmin. Olen vain maannut, nenä kirjassa, välillä päästänyt muutaman kyyneleen,välillä nauranut kovin. Siksi olen ollut täältäkin pois. Ei ole malttanut istua koneen ääreen, kirjat piti vain otteessaan, paikallaan peiton alla. Olen myös joutunut opettelemaan, ettei kaikkea tarvitse suorittaa. Se on huono tapa, joka kulkee veressäni ja josta halua kovasti eroon. Kaikkea ei ole pakko tehdä, muistaa tai huolehtia. Asiat kulkevat eteenpäin myös ilman minua. Myös siksi olen ollut täältä poissa. Koska jopa tästä alkoi tulla suorittamista ja tylsää, enkä sitä halua, ikuna.

***

Suonette anteeksi kommentointini vähyyden. Kommentoin mielummin silloin kun on hyvää asiaa enkä silloin kun kommentoin vain kommentoinnin vuoksi.

Hyvää Äitienpäivää jokaiselle!

Tänä perjantaina...

...olen kuunnellut linnunlaulua avoimesta ovesta, katsellut kissan onnen pyrähdyksiä, seurannut mestarietsivää, niistänyt sata kertaa, syönyt jäätelöä auringon paisteessa, suunnitellut puutarhaa, voivotellut haravan puutetta, kastellut uusia kukkia ja tutkaillut vanhoja, juonut monta kupillista teetä, lukenut sarjakuvaa, syönyt puuroa kiisselin kera, viettänyt aikaa siskon kanssa.

Vielä meinasin, istua pihalla, nauttia tuulesta, korjata puutarhapöydän, juoda vielä teetä ja virkata kukkia.