Kävelen joka päivä vanhan valkoisen talon ohi, jossa asuu vanha mummo ja pappa. He ovat olleet naimisissa 50 vuotta ja asuneet talossa yhtä monta vuotta. Talo on rinnetontilla, joka viettää järvelle. Pihasta ja talosta huomaa, että se on aikanaan ollut vauras talo. Mummo ja pappa asuttavat vain yhtä nurkkaa talosta, kaikki muut ikkunat ovat aina pimeänä. Harvoin heitä edes näkee, muutoin kuin varjoina verhon takana.
Eilen kuitenkin yllätyksekseni pappa istui pihalla pienellä penkillä ja mummo oli ovensuussa viltin kanssa. Halusin kovasti jäädä katselemaan heitä. Minkälaisia he ovat olleet, juuri taloon muuttaneena? Minkälainen talo on silloin ollut? Onko tie mikä menee heidän talon ohitse, aina ollut siinä vai onko se ennen ollut pieni kärrytie?
Jatkoin silti matkaa jättäen vanhukset omiin puuhiinsa. Tänään mummo ja pappa olivat taas varjoja verhon takana.
2 kommenttia:
Meidänkin naapurissa asui kauan sitten samanlainen pariskunta. En koskaan nähnyt heitä paitsi ikkunan läpi. Sitten kumpikin kuoli, toinen vähän toisen jälkeen.
Onneksi he saavat vielä olla toistensa seurassa. Se olisi hyvin surullinen talo, jos siellä asuisi vain mummo tai pappa. Vähän kuin postia pappi Jaakobille.
Lähetä kommentti