maanantai 17. toukokuuta 2010









Nämä viimeiset viikot ennen kesää tuntuvat aina olevan kiirettä täynnä, tekemättömiä töitä, juhlia, sovittuja tapaamisia, ehkä stressiäkin. Monta asiaa on vielä tekemättä, moni asia on vielä ajatuksen tasolla, vaikka ennen tätä kuuta pitäisi olla valmista. Kaikkea en ehdi, en jaksa, silloin pitää osata höllätä ja tajuta omat voimavaransa. Siitä tiedän, että olen liian väsynyt kun alan näkemään sivusilmähahmoja. Niitä vilahtaa aina siellä täällä, silmäkulmasta, melkein huomaamatta. Mutta ne ovat vain väsyneen mielen tepposia. Tänään oli sellainen päivä, näin kissoja joka kulmalla, yhdeksän tunnin ahkeran työnteon ja huonojen unien jälkeen. Onneksi sentään on näin raikas, kaunis morsiankeli. Linnunmaitoa.

***

9 kommenttia:

himalainen kirjoitti...

Tuli hyvä mieli tuosta alakuvasta, keltaisesta valosta, vähän vaaleanpunaistakin nään ja pyörät ja kottikärryt, ei voi olla hymyilemättä. Oletko sinä yläkuvassa... niin viehättävä. Enpä ole tainnut ennen nähdä näin kauniita retkikuvia, jossa kesän ihanuuden tuntee.

Tsemppiä sinulle! Silmäkulmavilahtelut tuttuja minullekin... nyt on vain niin vaikeaa malttaa olla hitaammin.

Mussukkakassi aivan ylivetosymppis!!!

Marja kirjoitti...

Ihana asu yläkuvassa, mahtava kokonaisuus. Nuo värit, ah...

Minäkin näen joskus sivusilmähahmoja, mutta en ole tullut koskaan ajatelleeksi sitä, aidosti huomioineeksi. Mutta nyt kun sanoit, niin tutulta kuulostaa.

SARI kirjoitti...

Ihanat kuvat, ihanat kankaat vilahtelevat kuvissa. Kassi on mainio !

Mirva kirjoitti...

Aivan upeat kuvat. Oletko se sinä, tuossa yläkuvassa? Ajattelin että olet, ajattelin että jännittävää nähdä vilaus sinusta.

Minäkin näen sivukuvia, lentäviä ötököitä, lintuja, sen semmoisia. Kiireitä ei kyllä ole, mutta kuuma vie unet.

Toivottavasti kiireesi helpottavat, ja onnea matkaan Design-torille!

Kirjailijatar kirjoitti...

Sivusilmähahmot kuulostavat vähän aavemaisilta, välttele niitä. Niin ihania kuvia...minä en ole vieläkään ehtinyt piknikille. Aina on hyviä aikomuksia, muttei sitten ehdikään. Ajatuksetkin tekee kyllä iloiseksi.

Malla kirjoitti...

ihana piknik, ihanat kuvat. olet hurjan suloinen, jotenkin olin sinut tuonnäköiseksi kuvitellutkin. hassua, miten joskus mielikuvat käyvätkin aivan yhteen todellisuuden kanssa :)

toivottavasti sivusilmähahmot lähtevät pian omille teilleen!

Olina kirjoitti...

Sivusilmähahmoja vilisee täällä oikein ruuhkaksi asti. Juntunen viilettää se siellä viilettää...

Toivottavasti kiire helpottaa, tai ainakin se stressi!

Solen kirjoitti...

himalainen, viimeisessä kuvassa on meidän kylän naisten ja muutaman miehenkin yhteinen kesäprojekti. Se on vanha paperikauppa ja me kunnostetaan se niin että siellä voi pitää näyttelyitä ja muuta kivaa. Viimeksi revimme muovimatot 30 senttiä leveitten lankkujen päältä. Se oli ihanaa!
Tuo on siskoni, samaa sarjaa, vain eri valmistuserästä :)

Viikonloppuna aion vain nukkua, sillä ne sivusilmähahmotkin kaikkoaa.

Mussukat kiittää :)

Ilona, Siskoni on taitava yhdistelijä :) Minäkin tykkään.

Sivusilmähahmot, olen jo tottunut niihin, vaikka aina sitä vähän säpäshtää, kun sellaisen rekisteröi.

Sari, kiitos, vanhoja retroja, ne sopii kesään :)

Mimmi, täytyy tuottaa pettymys, se en ole minä, vaan siskoni, melkein samanlaisia , mutta ei ihan. Voihan sitä tietysti katsoa niin, että onhan minussa jotain samaa kuin siskossani.

Minä näen hahmoja vain silloin kun ole väsynyt. Niihin olen jo onneksi tottunut, mutta ei se ole kivaa että katsoo kangaskassin olevan kissa ja vielä puhuvan sille ;)

Kyllä ne kiireet tästä pikkuhiljaa, ja kiitos onnesta :)

Kirjailijatar, niin, sivusilmähahmot on vähän pelottavia, ei onneksi enää niin paljon kun on niihin jo tottunut. Mutta kyllä se silti säpsähdyttää, kun luulee näkevänsä jotain liikettä silmäkulmassa.

Tuo oli tämän kesän ensimmäinen piknikki. Oli ihanaa, kannattaa mennä.

Malla, minun täytyy tuottaa sinulle pettymys kertomalla, etä tuossa kuvassa en ole minä vaan siskoni. Melkein mutta ei ihan. Oikeastaan aika samanlaisia me ollaan, siskokset kuin ilvekset, tapasi tätini aina sanoa :)

Kyllä ne hahmot on jo taas hiipumaan päin, kun olen saanut jo nukuttua paremmin ja pidempään. Onneksi :)

Olina, Juntunen ei taida olla väsyneen mielen tepposia :) Onneksi sivusilmähahmot ovat, huh, onneksi ne eivät ole todellisia.

Toivon, että sitten kun kiire helpottaa niin stressikin katoaa. Tämä keli on ainakin omiaa stressinpoistoon.

Anonyymi kirjoitti...

Mahtava kuva tuo alin. Kävisin mielelläni näyttelyssä tuollaisessa talossa. Ihanaa retkitunnelmaa muutenkin!