Papudippi.
Kuutio yksi sipuli ja valkosipulinkynsi, kuullota niitä oliiviöljyssä, kunnes ne ovat läpikuultavia ja pehmeitä. Kaada joukkoon yksi purkki paseerattua tomaattia, teelusikallinen hunajaa, loraus balsamicoa, suolaa ja pippuria ja tuoretta basilikaa, jos on. Huuhtele käyttövalmiit pavut ja heitä ne kastikkeen joukkoon. Rouskuttele nachojen kanssa tai olen myös nauttinut kastiketta hapankorpun seuralaisena.
Tähän on aina ainekset kaapissa ja tämä on nopea laiskan ja väsyneen illan pelastus.
7 kommenttia:
Kuulostaa hyvältä. Saanko lisätä ruokalinkkikokoelmaani omaan blogiini linkin tähän?
Upea tuo yläkuvan lautanen, tiedätkö sarjaa tai mitään? Arabialla on samantyyppisiä, onkohan tuo sitä?
On aivan valtavasti hyvänkuuloisia ruokia, joiden pääraaka-aineena on papuja. Ja sitten kun ei voi sietää, niin ei voi sietää.
Tuo lautanen sitten taas, aivan ihana!:)
Mutta papudippi noin ihanalta lautaselta! Nachot ovat hyviä ja olisivat varmaan hyviä juuri noin. Minä tykkään pavuista, mutta ne ei ole muun perheen suosikkeja.
Ihanat kuvat ja hyvä resepti, nam! Pavut ovat herkkua, niistä saa loihdittua vaikka mitä.
Kuulostaa hyvälle ja näyttää siltä myös ja lautanen on ihana. Marimekon uusissa kupeissa ja kulhoissa on vähän samaa tarinamaisuutta kuin sinun lautasessasi. Että voi katsella astiaa pitkään.
Luin pitkälle taaksepäin blogiasi, niin olen ehtinyt olla blogeissa, aina vain pikainen vilaus. Lapsilta tulee valitusta ja silloin on paras uskoa heitä, nyt on heidän aikansa. Tänään nousin aikaisin ja on ollut oma aika. Ihana aamu.
Ihania tunnelmia sinulla täällä paljon. Islannin matka kuulostaa niin upealta, mukavia asioita ja kuvat on kuin muistoja. Niitä voisi jäädä katsomaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Sitten jäi kuva huhtikuun 12. ja huhtikuun 30. päivältä mieleen myös, pitää katsoa vieläkin. Teekannu ja kuppi, kaunis pöydän pinta.
Sinun blogi on kuin täynnä pieniä kauniita salaisia asioita, sellaisia että on ihanaa raottaa ovea.
niin vähän siis olen ehtinyt, taisin nukkua liian lyhyen yön... mutta ei malta olla nousematta ylös, jos herää kesken unien ja aurinko alkaa paistaa... valo.
Mimmi, lisää ihmeessä, oikeastaan sitä kokoelmaa varten tämän vähän niinkuin tänne laitoinkin :)
Tuo on juurikin arabiaa, Esteri Tomulan käsialaa. sarjan nimeä en muista, mutta vanhoja ja haluttuja.
Olina, minullakin oli kausi kun en vaan sietänyt papuja mutta nyt en muuta söisikään. Ei vain maha kestä pelkkiä papuja :)
lautanen on parin euron kirpparilöytö, minulle oikea aarre.
Kirjailijatar, meillä onneksi molemmat tykkää pavuista ja niitähän kyllä meneekin. On ne vaan makoisia, varsinkin tuolla kastikkeella :)
Omenaminttu, niin pavut on kyllä niin monipuolista ruokaa, niistä saa vaikka mitä aikaiseksi. Pihveistä keittoihin, nam! :)
Himalainen, hei kiva nähdä sinuakin täällä :) Ihana ylläri.
Minulla on niitä uusi marimekko kuppeja, ne on kanssa ihania ja rakastan niiden muotoilua, jotain mökkiromantiikka niissä on. Esteri Tomula, joka on kuvittanut lautaseni, on hyvä kuvittaja, tykkään kovasti hänen jäljestään.
Miten ihanasti kuvailitkaan tätä, salaisia ovia siellä täällä :) Kiitos, olen otettu.
Tuli valosta mieleen eilinen salamointi. Olohuoneen ikkunasta katsoin kun pimeässä aina välähti puiden takana ja puiden siluetti vain jäi verkkokalvolle himmeänä. Se oli hienoa ilotulitusta. Ja aamun valo, sekin on hienoa mutta eri tavalla vain. Se on paljon iloisempaa ja hyvöntuulisempaa, juuri sellaista valoa, ettei malta jäädä nukkumaan vaan pitää mennä pihalle ja oikein imeä valoa itseensä. Olen hyvin iloinen tästä :)
Lähetä kommentti