perjantai 31. lokakuuta 2008

ja jatkuu


Olisipa vuorokaudessa yhtä monta tuntia kuin tuolla kissalla. Että aikaa löytyisi myös nukkumiseen. Aamulla ylhäällä, ilta tulee ja vieläkin ylhäällä. Huomenna vielä viimeiset rutistukset muuton parissa, jos sitten saisi hieman levähtää. Jos.
Toivon:
- Että huomenna sataa lunta. Anoppilassa pohjanmaalla oli satanut jo kymmenen senttiä.
- Että saadaan pakkoasiat huomenna valoisan aikaan tehtyä.
- Että saan unta nopeasti ja nukun kuin tukki aamuun asti. Siis jos kissa ei tule herättämään, niin varmasti nukunkin.

Pikkusisko lähti naamiaisiin Patti Smithiksi pukeutuneena. Naamiaiset ovat hauskoja. Tapasin mieheni naamiaisissa. Minulla on naamiaisista vain hyviä muistoja, onneksi.
Nyt yritän toteuttaa viimeisen toiveen ja lähden hipsimään sänkyä kohti. Hyvää yötä!


torstai 30. lokakuuta 2008

huh...

Lopen uupunut olen minä. Aamuyhdeksältä lähdimme muuttamaan meidän tavaroita uuteen kotiin. Palasimme iltakahdeksalta. Mukavan mittainen päivä, mutta onneksi kaikki roudaaminen on nyt tehty ja saadaan vaan järjestellä tavaroita ja kotiutua. Se on kaikista mukavin osuus, nähdä kuinka ensin vieraasta talosta tulee omien tuttujen asioiden myötä koti. Huomenna kokeilen vetääkö keittiön leivinuuni ja olohuoneen avotakka. Lämmitämme ehkä ensimmäistä kertaa oman saunan ja vietämme illan kyntilöitä poltellen ja rentoutuen sohvan pohjalla lämpöisen viltin alla. Ehkä vielä herkullisen suklaalevyn ja musiikin kera. Aah, odotan sitä hartaasti kuin kuuta nousevaa. On myös hauska nähdä miten meidän pikku Aino-kisu sopeutuu uuteen taloon.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.







tiistai 28. lokakuuta 2008

Esittely: Pyykkitupa




Meidän väliaikaisen asunnon pyykkitupa. Olen rakastunut noihin seiniin. Miten ne voivatkaan olla noin kauniit? Vaikka pesukone ei aina aivan toimi, ilma on aina kostea ja tukahduttavan lämmin, seinien takia olen aina valmis menemään pyykkituvalle. Muutenkin huoneessa on jotain vanhanaikaista rappioromantiikkaa, ah niin lumoavaa.

maanantai 27. lokakuuta 2008

kiire kiire kiire on pikkujaloilla...



Näin rauhallisesti päivä alkoi. Mutta siitä tulikin yllättäen kovin kiireinen. Postitin monta virallista kirjettä ja yhden kivan. Tein sähkö-, vesi- ja jätesopimuksen. Vein kasan kirjastonkirjoja. Putsasin kissojen kakkalaatikon ( joka oli hommista kaikista vastenmielisin) ja olen aika ylpeä itsestäni. Keskiviikkona allekirjoitamme vuokrasopimuksen ja sitten pääsemme viemään tavaroita ja kaikkein ihanin osuus alkaa. Sisustaminen! Järjestely! Joulun laittaminen omaan paikkaan! Jo kaiken sen ajattelu saa sormet syyhyämään ja mahanpohjan kipristelemään.
Olemme myös alkaneet etsimään uutta sohvaa. Meillä on pitkän aikaa ollut vanha puusohva ja löhöilyt ovat jääneet vähemmälle. Haluaisin upottavan, löhöiltävän ja muhkean sohvan, jossa on paljon tyynyjä. Niin että siihen voisi vaikka nukahtaa. Kirpparit ja osto-ja myyntiliikkeet on katsottu läpi ja suurimmat huonekaluliikkeet. Ainut hyvä vaihtoehto oli kodin ykkösessä. Se oli juuri sellainen pehmeä sohva, johon voisi upota. Mutta 800 euron hinta on kumminkin meidän kukkarolle hieman liikaa, enkä ole lainkaan varma olenko lainkaan valmis laittamaan sellaista summaa yhteen sohvaan. Sillä rahalla voisi vaikka lähteä matkalle ja tiedän kyllä monta kohdetta mihin lähtisin ilomielin. Lopuksi tunnelmia viime kesän Saksa-Tanska-Ruotsiautomatkalta.








sunnuntai 26. lokakuuta 2008

outoja mieltymyksiä



Ihmiset keräilevät mitä ihmeellisempiä asioita. Kuten pyyhekumeja, vanhoja autoja tai muiden ihmisten kirjoittamia ostoslistoja. Viimeksi mainittu on minun harrastukseni. Hieman hassua, myönnän, mutta kiehtovaa. Olen löytänyt mitä hienoimpia ja kauneimpia kuitteja. Niistä voi päätellä paljon toisesta, onko kuitin kirjoittanut mies vai nainen, vanha vai nuori, onko hänellä mahdollisesti lapsia, lemmikkejä. Käsialastakin voi nähdä paljon asioita. Tai sitten vain ihastella kaunista jälkeä. Ihmiset eivät ole varautuneita kun he kirjoittavat ostoslistoja, he ovat omia itsejään. Jos kirjoitetaan kirjettä, ollaan tietoisia siitä, että joku muu lukee sen tekstin, mutta ostoslistojahan kirjoitetaan vain itselle. Paljon kuitteja olen hukannut matkan varrella, monta sellaistakin, joita en olisi halunnut kadottaa. Minulla on kuitteja ulkomailta, suomesta, pikkukylistä kuin suurkaupungeistakin. Kuittien keräily tekee minut iloiseksi ja uuden löytäminen on aina piristys päivään.

I collect shoppinglists. You can see so much from one list. Is the writer man or woman, young or old, does she or he have children, pets.. People are not reserved, when they are writing shoppinglist, because it is just for themselves. That´s why it is so easy to see whatkind of person has written the list. Collecting shoppinglists is fun and I like it.

Mitä te keräilette?
What do you collect?

lauantai 25. lokakuuta 2008






Kahvila. Kaunis. Vanha. Idyllinen. Viihtyisä. Lämmin. Ilostutti. Aurinko. Antiikki. Minä.
Coffee house. Beautiful. Old. Idyllic. Cosy. Warm. Made me happy. Sun. Antik. Me.

Miksi ystäviä on helppo saada mutta vaikea pitää? Tai ei helppoa mutta helpompaa kuin heidän hukkaaminen. Minä ainakin olen hyvä hukkaamaan ystäviä. Enkä tarkoita että eroaisimme riidoissa eikä mitään sellaista, vaan esimerkiksi koulukaverit jäävät pikkuhiljaa koulun päätyttyä. Vaikka inhoan sitä ja yritän kovasti ettei niin kävisi, niin aina huomaan, että kaikki ovat lähteneet eri suuntiin ja minä olen jäänyt keskelle seisomaan. Onneksi olen osannut ryhtyä käyttämään nettiä apuna. Sieltä olen löytänyt monta kaveria, joita en ole tavannut moniin vuosiin. Se on piristävää.
Why it is easy to have frends but hard to keep? Well, not easy but easier then losting them. I am very good at losing frends. And I don´t mean that we brake up with huge fight or anything like that. For example frends from school, when it ends everyone leaves, all in a different ways and i´m always the one who are left to stand alone. Fortunately I have started to use internet for help. Many frends I have found, that I haven´t seen for many years. It´s refreshing.

syksy ja kaikki sen luonteet





mitä ne sitten lieneekään...
Autumn and all it´s nature, whatever they might be...

perjantai 24. lokakuuta 2008

...




Jari Haanperä- Keinovalokytkentöjä näyttelystä

TOAST









Tilasin Toastin ja nyt se tuli. aah!vaatteet! uuh!kuvat! iih!kengät! hinnat!huh huh!
Olen lukenut Toastia aamupalalla, aloitin neulomaan sen inspiroimana, olen ajatellut aloittaa ompelemaan vaatteita, olen haaveillut matkasta Toastin myymälään. Toasti tuli kyllä hyvään saumaan. Odottelen malttamattomana vielä toista Toastia tulevaksi hetkellä millä hyvänsä. Odotus on kivaa, jos saa odottaa kivaa.
I ordered a Toast catalogue and now it´s here. I love all those clothes, pictures, shoes, but the prices, huh! I´ve read Toast at the breakfast, I started knitting inspired by Toast, I ´ve thinking of start making clothes, I´ve dreamt a trip to Toast shop. I´m still waiting another Toast to be here any minute. Waiting is fun, if you can wait something nice.

torstai 23. lokakuuta 2008

rauhaa - peace








Mummolassa huokuu rauha ja seesteisyys. Sielu ja mieli levähtää sen hartaassa tunnelmassa. Kamalan kiireinen päivä. Aamulla vietiin mattoja pesulaan. Puhtaat matot uuteen asuntoon. Kävimme tarkastamassa vuokrasopimuksen, jonka pääsemme ensi viikolla allekirjoittamaan. Kela kuului tietysti asiaan. Siellä asioiminen on aina yhtä tuskaa. Lisäsimme autoon jäähdytysnestettä, sitä vihreää. Ja olin oikein ylpeä meistä, sillä autojen korjailu ei ole kummankaan osaamisen alueessa. Päinvastoin. Onneksi aurinko sentään vielä hieman lämmitti päivää. Lämpöiset voileivät tuoksuvat keittiössä ja saavat mahani kurnimaan, joten taidan lopettaa tämän päivän postauksen tähän ja mennä nautiskelemaan välipalaa. Bon appetit!

keskiviikko 22. lokakuuta 2008

mökillä




Oltiin vielä vanhalla mökillä pakkaamassa loppuja tavaroita ja kaihostelemassa. Lähdettiin kun tuli liian pimeää olla. Illalla innostuin tekemään kasvissosekeittoa.
We were packing the last things and looking back our time at our old apartment. We were there until it was too dark. In the evening I decided to do a vegetablesoup.



Kuullotin valkosipulia, sipulia ja hieman inkivääriä. Pilkoin kesäkurpitsasta noin puolet ja laitoin sipulien joukkoon. Heitin perään myös muutaman öljyyn säilötyn etikkasienen, siemen sekoitusta(pinjan-, auringinkukan ja kurpitsasiemen) ja hieman chiliä. Siitä tuli mukava potku keittoon. Kuorin kaksi perunaa ja laitoin kattilaan. Pakastimesta löytyi kukkakaalipussi ja sekalaisia kasviksia (taisi olla joku mega-mixpussi) , joita lisäsin reilulla kädellä. Sitten kiehutin vettä ja kaadoin kattilaan niin paljon, että kasvikset peittyivät kunnolla. Heitin joukkoon myös suolaa ja pippuria. Yksi laakerinlehti vielä ja sitten vain kiehutin niin kauan, että kasvikset oli varmasti pehmeitä. Sauvasekoittimella soseeksi ja purkillinen ruokakermaa perään. Avot, herkullinen soppa on valmis!
Two garlicclove, one onion and little bit of ginger. Chop half of the zucchini and small chili. It gives a nice kick. I also add pinenuts.Peel two potatoes, chop them. Cauliflower and all the vegetables you want ( I put vegetblemix from freezer). Roast all ingredients first in the kettle with some oil and when onions are roasted, add water so much that it cover all. Put some salt, pepper and bay leaf and boil until vegetables are done. Mix it with a blender , add some cream and voila! You have a best vegetablesoup ever!