huh...

Lopen uupunut olen minä. Aamuyhdeksältä lähdimme muuttamaan meidän tavaroita uuteen kotiin. Palasimme iltakahdeksalta. Mukavan mittainen päivä, mutta onneksi kaikki roudaaminen on nyt tehty ja saadaan vaan järjestellä tavaroita ja kotiutua. Se on kaikista mukavin osuus, nähdä kuinka ensin vieraasta talosta tulee omien tuttujen asioiden myötä koti. Huomenna kokeilen vetääkö keittiön leivinuuni ja olohuoneen avotakka. Lämmitämme ehkä ensimmäistä kertaa oman saunan ja vietämme illan kyntilöitä poltellen ja rentoutuen sohvan pohjalla lämpöisen viltin alla. Ehkä vielä herkullisen suklaalevyn ja musiikin kera. Aah, odotan sitä hartaasti kuin kuuta nousevaa. On myös hauska nähdä miten meidän pikku Aino-kisu sopeutuu uuteen taloon.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.