keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Tuoksu on kuin pieni kummitus







Kävellessäni tänään kotiin, haistoin ruuan tuoksun. Rupesin ajattelemaan tuoksuja ja hajuja. Ne ovat vähän kuin pieniä kummituksia. Ne pääsevät suljettujen ikkunoiden ja ovien läpi. Se oli hassu oivallus. Tuoksu on samalla pieni ja iso.
***
Löysin maasta pienen oksan. Jonkun puun siemenkotia, helikoptereiksi me niitä kutsuimme. Se oli niin kaunis siinä valkoisessa maassa, että oli pakko nostaa ja tuoda kotiin asti. Valoa vasten näkyy sen suonet.
***
Muistilista:
- Tavallista teetä
- Kookosöljyä
- Keittiön lamppuun johto
- Vie kirjaston kirjat

8 kommenttia:

Mirva kirjoitti...

Oksa on todella kaunis, kuten kuvasikin. Tuoksut tosiaan ovat aika erikoinen ja erityinen asia, kun niitä alkaa ajatella. Miten ne palauttavat mieleen muistoja, vievät ajatusmatkoille muualle, kaikkea sellaista. Tietyt tuoksut tuovat mieleen tiettyjä asioita, meillä on tänään tuoksunut tuore leipä, ihan kuin lapsena mummolassa.

Anjuska kirjoitti...

Minulla tuoksut saavat esiin kaikkein voimakkaimmat ja selkeimmät muistikuvat ja erityisesti sellaisista pienistä, arkisista hetkistä, jotka muuten olivat jo unohtuneet.

Lapikkaistasi piti aiemmin sanoa, että mulla on ihan samanlaiset! Me ollaan nyt pieksukaksoset :)

Jonna kirjoitti...

Tuoksumuistot on minullakin todella voimakkaita.
Minä jaksan aina ihmetellä sitä, miten selvästi ystävien kodit tuoksuvat heiltä. Olen joskus kysynytkin, että miltä meillä tuoksuu. Oman kodin tuoksun tuntee vasta oltuaan pidempään poissa. Taitaa olla loppujen lopuksi ihan niitä parhaita tuoksuja mitä tiedän.

kaardemumma kirjoitti...

Täällä tuoksuu kaardemumma, koska olen juuri leiponut pullaa

Kirjailijatar kirjoitti...

Oioi, miten kaunis tuo ensimmäinen kuva. Aivan ihana! Ja pidin kovasti tuosta ajatuksesta, että tuoksu on pieni kummitus. Tuoksut nimittäin jäävät kummittelemaan päähän. Minä luulen, että muistan tämän matkankin tuoksut vielä vuosien päästä.

Niina kirjoitti...

Tänään opiston käytävässä tuoksui hajuvesi,mikä toi mieleen muistoja muutaman vuoden takaa..ja etenkin jonkun tietyn hetken,mikä on jo hajanaisena muistissa,mutta siitä tuli hyvä olo. Hassua.
Tuoksut ovat kyllä kummia! Että miten ne voikaan muistaa niin hyvin,ja että miten niihin voi liittyä niin paljon kaikkea,tunnettakin.

Juju kirjoitti...

Luulin "helikopteria" sudenkorennoksi.

Solen kirjoitti...

Mimmi, kiitos. Tuoksut on kyllä kumma juttu, minulla tulee aina ruskeastakastikkeesta mieleen mummola voimakkaimmin kuin mistään muusta mikä liittyy mummolaan.

Anjuska, minulla myös, en voi esimerkiksi ostaa yhtä tiettyä saippuaa kun käytin sitä tietyssä vaiheessa elämääni, mikä ei ollut niin hyvä.

Niin katselinkin sinun profiilikuvaasi, että samanlaiset lapikkaat siellä taivaltaa. Kiva olla pieksukaksoset! :)

Jonna, Ihailin aina yläasteella ystävääni, joka tuoksui aina puhtaalta pyykiltä, kuten heidän kotonansakin. Meillä käytettiin hajusteettomia pesuainetta.
Vieläkin tulee kamala kaipaus, jos jossain vanhassa esineessä tunnen lapsuuskodin tuoksun.

kaardemumma, täälläkin tuoksuu tällä hetkellä kaardemumma, koska leivon juuri :)

Kirjailijatar, kiitos, oksa tarttui ihan mielijohteesta käteen, se oli niin kaunis. Nyt se on jo kissan suussa rikki mennyt :)
Muistan vieläkin kolmen vuoden takaa miltä meidän espanja reissu tuoksui, ja joistain tietyistä asioista tulee aina uudestaan samat tuoksut mieleen. Ne ovat niin syvässä meissä.

Niina, niin, tuoksuihin liittyy paljon kaikkea ja sellaisia asioita mitä ei muuten muistaisi.
Minullekin tuli pitkästä aikaa mieleen koulu jossa viimeksi kävin, öljyvärin tuoksusta. Se oli hienoa, muistaa asioita joita ei tiennyt edes omistavansa. Siitäkin tuli hyvä mieli.

Eilen tänään huomenna, kyllä se vähän sudenkorennolta näyttää. Mutta se ei voisi olla sudenkorento, koska pelkään niitä. Ne pörisevät niin kovaa :)