keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Vihreän kaipuu




Postimies toi siemeniä kisulle. Vehnänsiemeniä. Kisu tarvitsee kevätvihreää. Kuivakukat ja kaikki kasvit ovat kisun suussa, se haluaa ruohoa. Laitoimme yhdessä siemenet multaan. Kisu katsoi penkiltä, kun rapsuttelin multasäkkiä ja oli hieman epäluuloisen näköinen. Sanoin, että hyvä tästä tulee ja kisu innostui niin, että juoksi pitkin taloa, laittoi kaikki matot ruttuun ja söi puisen napin paidastani. Istutin siemenet vanhaan kahvikuppiin ja laitoin ikkunalle. Kisu vahtii vierestä.

8 kommenttia:

Kirjailijatar kirjoitti...

Miten ihastuttava kirjoitus, sai hyvälle mielelle. Kissa näyttää niin suloiselta, kun se odottaa ruohoja. Hellyttävä!

Lotta kirjoitti...

Hymyilyttävä, ihana kirjoitus. Vihreän kaipuu on mullakin!

Mirva kirjoitti...

Minullakin on. Vihreän kaipuu siis. Hauskasti siitä kirjoitit, toivottavasti kasvavat pian että tulee vihreää!

Jonna kirjoitti...

Toivottavasti kissa saa pian annoksensa kevättä. Hauska tuo ylin kuva!

Ritva kirjoitti...

pusu kisulle :)

Mirva kirjoitti...

Käyhän kurkkaamassa blogiini, siellä on sinulle haaste! :)

himalainen kirjoitti...

Voi tuota vahtivaa kisua, silmä kovana siinä.

Valtava vihreän kaipuu myös ja keltaisen.

Solen kirjoitti...

Kirjailijatar, Kiitos, kisusta on aina mukava kirjoittaa.

Lotta, Taitaa olla vihreän kaipuu jo itse kullakin. Muillakin kuin kisulla :)

Mimmi, Vehnän pitäisi kasvaa nopeasti, joten kauan ei joudu kisu, tai minä odottelemaan.

Jonna, Kisu on ihana, se on aina niin mukana kun tekee jotain, tarkkailee vieressä.

Ritva, pusu toimitus toimitettu perille ja kisu kiittää :)

Himalainen, täälläkin on vihreän kova kaipuu, ei vain ruohon, kaiken muunkin. Olen huomannut katselevani kirppareiltakin vain vihreitä tyynyliinoja sohvalle.

Kiitos kaikille vielä kommenteista, niitä oli ihana monta!