Maito on vähissä. Sen verran, että siitä saa lämmitettyä maidon kanelikardemummalatteen. Lämmitän maidon kattilassa, punaisella äidin vanhalla vispilällä vaahdottaen. Kaadan kuuman maidon kahvin sekaan ja menen nauttimaan siitä sohvalle. Latte on juotu, vien kuppia keittiöön huuhdellakseni sen. Ja mitä näen, Kissa on pää kattilassa, juomassa viimeisiä maitoja. No, minkäs teet, juokoot loppuun, kun kerran aloitti, mietin ja katson vierestä, kun Kissa nuoleskelee huuliaan. Leukaan jää maitopisara.
9 kommenttia:
Onpa veikeän näköinen kissa, hauska väritys. Jaoitte sitten ilon. (Todella kaunis öljylamppu kuvassa. Ja ihana käsiala reseptissä.)
Tekisi mieleni juoda sellainen kanelikaardemummalatte ja rapsuttaa tuota kaunista neitiä korvan takaa.
Maistuisikohan minullekin kaardemummalatte, vaikka kahvista en liiemmin välitä? Tuoksu on hyvä, mutta maku tökkää. Ja sitten alkaa särkeä päätä.
Kissa on ihana.
Pellon pientareella, niin jotain herkkua kisullekin, vaikka en tiedä tuleeko sille tavallisesta maidosta maha kipeäksi. Toivon, että ei.
Lotta, latte oli namia ja Aino-neiti kiittäisi rapsutuksesta :)
Jonna, minäkään en tavallisesti juo kahvia, kai tuo oli joku kerran vuodessa pakko kiintiö :) Kaardemumma kaneli seos toi kahviin mukavan lisän, eikä kahvi oikeastaan maistunut kovin paljoa, kun laittoi tarpeeksi maitoa.
Minäkin pidän enemmän kahvin tuoksusta, maku sinänsä ei ole niin hyvä.
Aino on ihana :)
Suloinen kissa! Meidänkin koira on ihan hulluna kaikkeen ruokaan, se nuolee lautalattian raotkin.
kissaihmisiä ollaan. nuolen kyllä lautasen itsekin kun kukaan ei katso :)
t. maitokahvitiikeri
Hih, meidän kissa tippui pienenä kalasoppakattilaan, joka oli jäänyt hellalle jäähtymään ;-)
Mun alkoi nyt tehdä ihan kamalasti mieli lattea, odotan ehkä kuitenkin aamuun.
Voi kuinka hauskannäköinen herkkusuu :) Meidänkin Eetu-kissa ymmärtää hyvän päälle, ja herkuttelee silloin tällöin juustolla.
Minäkään en juo kahvia, mutta kardemummakanelilatte kuulostaa kyllä hyvältä ja hyväntuoksuiselta.
Kirjailijatar, hassu koira :) Mummoni koira tapasi aina ängetä itsensä pirttipenkin alta, niin, että kun oltiin syömässä, koiran naama ilmestyi aina keskeltä penkkiä :) Olikohan huonosti selitetty, toivottavasti tajusit :)
Ritva, siis kissaihmisiä sanan toisessa merkityksessäkin :)
Anjuska, voi kissaparka, miten kävi? :)
Se latte oli kyllä hyvää, vaikka en normaalisti kahvia juokaan. Se johtui varmaan niistä mausteista ja siitä, että maitoa oli enemmän kuin kahvia, se oli oikeastaan kahvimaito :)
virkattu lintu, meidänkin Aino-neiti tykkää juustosta ja niin äitinkin Pertti-herra :) Kissat ovat herkkusuita kaikki.
Täytyy sanoa, että se latteni tuoksui kyllä paremmalta kuin maistui :)
Lähetä kommentti